hereandthere.fi

Here and There

With Katri

  • Mummulasta kodiksi

    Suomessa taas! Palattiin huhtikuun alussa takaisin Suomeen, ainakin taas kesäksi. Kotiinpaluu on ollut tavallista kiireisempi, sillä ostettiin joulukuussa vielä Sveitsissä asuessa uusi koti Suomesta. Eikä ihan mikä vaan koti vaan minun vanha mummula. Kevät onkin siis kulunut pitkälti maalla taloa remontoidessa. Talo on 1981 rakennettu ja sisällä kaikki olikin alkuperäisessä kunnossa. Mukana tuli 1 hehtaarin tontti, johon kuuluu talon takana oleva metsä. Pihapiirissä on vanha puusuuli ja sen toisessa päässä oleva kivipääty sekä “verstas”. Suulissa onkin joskus aikoinaan ollut hevosia. Lisäksi pihapiirissä on aitta, ja meidän lemppari eli ulkosauna, joka on n. 100 vuotta vanha.

    Tähän mennessä asunnosta sisältä on kaikki vanhat kalusteet ja suurin osa pinnoista purettu (lukuun ottamatta yhden huoneen seinäpaneeleja ja koko asunnon kattopaneeleja sillä ne aiotaan säilyttää). Lisäksi vanha öljylämmitys pattereineen on poistettu ja uusi ilma-vesilämpöpumppu asennettu tilalle, lattialämmitys asennettu, uusi lattia valettu kipsivalulla ja tällä viikolla kaivinkone on ollut tontilla kaivamassa sillä liitytään kaupungin vesijohtoon . Tähän asti asunnolla on ollut vain oma kaivovesi. Ensi töiksemme Suomeen saavuttua alettiin heti pahasti puskittunutta pihaa karsimaan ja jonkin verran puitakin kaadettu jo talon takaa.

    Paljon on siis tapahtunut vaikka me ollaan oltu Suomessa vasta 1,5kk ja siitä onkin suuri kiittäminen meidän perheitä, joita ilman ei todellakaan oltaisi läheskään näin pitkällä remontissa.

    Viimeisen viikon aikana ollaan tehty paljon valintoja sillä tilattiin ikkunat, keittiö sekä laatat. Nyt odotellaankin materiaaleja saapuvaksi ja ei enää kauaa ennen kuin asunnolla alkaa näkyä konkreettista edistymistä kun uutta pintaa alkaa ilmestyä.

    Yksi talon parhaista puolista on vanha, suuri leivinuuni keittiössä. Se jatkuu aina ruokailuhuoneeseen asti, ja ruokailuhuoneen puolella sitä täydentää vielä avotakka. En malta odottaa että pääsen kokkailemaan uudessa keittiössä ja opettelemaan leivinuunin käyttöä ruoan laitossa!

    Pihasaunassa ollaan jo käyty viikottain, siellä tulee ihan parhaat löylyt. Remonttia helpottaa huomattavasti se, että vanhempani asuvat naapurissa. Siellä ollaankin yövytty nyt aika useasti niin on helppo mennä naapuriin jatkamaan hommia heti aamusta (ja käymään suihkussa pihasauna löylyjen jälkeen, heh).

    Tässäpä pieni tiivistelmä tästä “pikku” prokkiksesta mikä meillä täällä käynnissä. Vaikka meillä ei remontin suhteen mikään kiire olekaan niin kyllä sitä päivää jo odottaa, että päästään uudessa kodissa ensimmäistä kertaa yöpymään. Täällä luonnon helmassa kaukana kaupungin vilskeestä on vaan ihan parasta (sanoo juuri 30 vuotta täyttänyt). Paljon on suunnitelmia esimerkiksi pihan suhteen mm. kasvimaasta, hyötykasveista, pörriäis ystävällisistä kukkaniityistä, kasvihuoneesta… Joten jos remontti/puutarha/maaseutuasumis -jutut kiinnostaa, niin jää ihmeessä seuraamaan!

    -Katri

  • Ihana alppikylä Andermatt

    Helou! Me lähdettiin aika extempore viettämään viikonloppua Andermattiin. Miehelläni oli vapaa viikonloppu (mitä ei tapahdu talviaikaan kovinkaan usein) niin päätettiin lähteä hotelliin yhdeksi yöksi. Ja miten se onkin niin, että usein sellaiset reissut mitä ei suunnittelee etukäteen, on niitä parhaimpia?! Meillä oli nimittäin ihan täydellinen viikonloppu, täydellisessä talvisäässä. Andermattissa oli kunnon paukkupakkanen koko viikonlopun, mutta se ei haitannut menoa vaan päinvastoin, nautittiin kunnon talvisäästä niin paljon!

    Lähdettiin perjantaina kello 12 aikaan ajelemaan. Andermattiin ajaa meiltä hieman reilu 1,5 h. Ajomatka hieman jännitti, koska meillä ei ole vielä kunnon talvirenkaita (jotkut all-year-around kitkat) ja loppunousu kylään on melkoista serpentiinitietä. Onneksi kuitenkin ajomatkat sinne ja kotiin sujuivat ihan hyvin kun varovasti mentiin. Mentiin heti kirjautumaan hotelliin, vietiin kamat huoneeseen ja suunnattiin samantien ulos.

    Pakkanen oli jo kiristymässä ja oli osittain pilvistä. Vuorten huiput vilahtelivat aina välillä kun pilvet liikkuivat vauhdilla. Pilvet vuorilla tuovat aina oman tunnelmansa ja olikin tosi kaunista. Käveltiin melkein tunnin lenkki ja kierrettiin Andermattin keskustasta kaupan kautta hakemaan pientä purtavaa hotellihuoneeseen. Keskusta on pieni, mutta niin idyllinen ja täynnä vanhoja alppichaletteja toinen toisensa perään. Rakennuksia ja niiden takana kohoavia vuoria olisi voinut ihastella vaikka kuinka. Piti kuitenkin mennä loppumatka melko ripeästi sillä Untolla alkoi olla liian kylmä kun alkoi nostella tassujaan.

    Hotellilla koirat valtasivat sängyn ja me katseltiin urheilua ja huilattiin myös. Päätettiin mennä helpoimman kautta ja tilattiin illallinen room servicen kautta, mikä oli kyllä hyvä päätös. Ruoka oli hyvää ja todettiin, että paljon mukavampi aktiivisen päivän päätteeksi syödä keskenään huoneessa kun lähteä ravintolaan pönöttämään.

    Käytiin vielä iltakävelyllä ja ulkona oli kova -15 asteen pakkanen, mutta jälleen kerran niin kaunista. Vuoret, lumiset kuuset rinteillä ja tähtitaivas, tätä komboa ei moni maisema mielestäni voita. Rapsakan iltakävelyn jälkeen jäätiin hetkeksi istumaan hotellin aulaan, mikä on muuten tosi iso ja viihtyisä ja keskitetty kauniin takan ja baaritiskin äärelle! Untolla iski väsy eikä hän hienona herrana voi tietenkään lattialla maata, vaan oli päästävä äipän syliin. 😀 Ollaan muuten oltu samassa hotellissa yksi yö vuonna 2022, joten tämä oli tuttu paikka jo ennestään.

    Sunnuntai aamuna kun herättiin, odotti taas kova pakkanen ja kirkkaan sininen taivas kun suunnattiin kävelyttämään koirat ennen aamupalaa. Aurinko oli vielä vuorten takana ja ylsi vain hieman valaisemaan vuorten huippuja.

    Aamupalalla oli vaikka mitä, ja kokilta sai tilattua mm. omelettia eri täyttein, french toastia, egg benedictiä kraavilohella ja kauramaitoon tehtyä puuroa kanelilla. Me valittiin kaksi jälkimmäistä vaihtoehtoa, ja sitten oli vielä tietysti perinteinen buffet kaikkine herkkuineen. Mahat saatiin siis kunnolla täyteen, ennen päivän tulevia aktiviteettejä. Aamiaisen jälkeen huilailtiin vielä hetki hotellilla, pakattiin kamppeet ja suunnattiin luovuttamaan huone. Sen jälkeen lähdettiin taas kävelylle, josta tulikin lopulta vähän vahingossa 6 km mittainen vaellus.

    Löydettiin siis ihan sattumalta polku, joka nousi kevyesti ylöspäin ja jatkui n. 3 kilometrin verran eteenpäin vuoren rinteellä. Käveltiin lopulta Andermattista Hospental nimisen kylän laidalle, jonka kohdalla polku suuntasi vuoren rinteeltä takaisin alas, josta reitti jatkui lumisena aurattuna kävelytienä takaisin Andermattiin. Fun fact, meidän kävelyreitti kulki suoraan Gotthardin tunnelin yläpuolella (maailman kolmanneksi pisin maantietunneli, pituudeltaan 16,9 km). Maisemat ja ilma olivat niin upeat. Vaikka pakkasta olikin noin -9 astetta niin silti sai ottaa pipoa ja hanskaa pois sekä avata takkia, sillä aurinko lämmitti tosi paljon.

    Lunta oli juuri sopivan paljon, ja kun suunnattiin vuoren rinnettä alas niin koirat saivat kunnon hepulit ja leikkivät ja juoksivat vapaana toistensa perässä. Oli niin ihana seurata heidän iloa ja sitä, miten paljon nauttivat lumesta ja vapaana juoksemisesta.

    Vaikka meidän reissu kestikin vain n. 24 tuntia, tuntuu kuin oltaisiin oltu siellä paljon pidempään. Tämä varmasti kertoo siitä kuinka paljon nautittiin ja rentouduttiin. Jos joskus suuntaat Andermattiin esimerkiksi laskettelureissulle, niin Radisson Blu hotellille iso suositus, hinta-laatusuhteeltaan erinomainen valinta! Oli kaiken kaikkiaan niin kiva reissu, ja aurinko, lumi ja pakkanen sekä upeat maisemat (ja tietysti paras seura) antavat energiaa vielä pitkän aikaa! Mitä kyllä nyt tarvitaan, sillä palattiin erittäin sateiseen ja harmaaseen Zürichiin. Terkkuja ja jaksamista kaikille pimeään marraskuuhun!

    Terkuin, Katri

  • Ystävä kylässä

    On ihanaa kun saadaan perhettä tai ystäviä kylään tänne meidän luokse, ja tänä viikonloppuna hyvä ystäväni oli käymässä. Ollaan onnekkaita kun meidän asunto on tosi hyvän kokoinen ja vieraat on helppo majoittaa meille. Hotellit kun ei täällä Sveitsissä, varsinkaan Zürichin alueella ole kovinkaan edullisia. Arvostan sitä todella kun meidän lähipiiri jaksaa matkustaa tänne asti katsomaan meitä. Tällaiset viikonloput ja läheisten kanssa vietetty aika piristää arkea täällä suunnattomasti. Yhdeksän kuukautta on tosi pitkä aika olla putkeen pois perheen ja kavereiden luota ja aika ajoin kyllä iskee koti-ikävä, vaikka täällä todella hyvin viihdytäänkin.

    Perjantaina tehtiin pieni roadtrip muutamaan meidän lempipaikkaan täällä. Ajeltiin ensin Brunneniin, joka on pieni kaupunki Luzern järven rannalla. Olen tainnut käydä Brunnenissa ainakin 4 kertaa aiemmin ja se on niin kaunis ja rauhallinen sekä mielestäni aika “hidden gem” paikka Sveitsissä, vaikka niitä tästä maasta löytyykin tuhottoman paljon. Mutta tykkään löytää tällaisia rauhallisia ja idyllisiä paikkoja mihin turistit harvemmin eksyvät. Voisinkin tehdä erillisen postauksen tämän tyylisistä paikoista.

    Pyörittiin hetki Brunnenissa, missä oli muuten ihan järkyttävä myrskytuuli mutta lämpötila silti +20 astetta näin marraskuun puolivälissä.

    Brunnenista jatkettiin matkaa kohti Weggistä. Sinne kulki tie aivan järven rantaa pitkin Rigi vuoren juurella ja maisemat olivat vähintäänkin upeat. Tie kulki pienten kaupunkien Gersaun ja Vitznaun läpi ja lopulta reilun kahdenkymmenen minuutin päästä saavuttiin Weggikseen. Siellä muuten oli aivan tyyntä, toisin kuin Brunnenissa. Siirryttiin varmaankin vuoren taakse tuulelta suojaan. Tämä on myös jo ennestään tuttu kaupunki ja täältä ollaan mm. noustu Gondola hissillä ylös Rigi vuorelle ja käyty myös Weggiksen “maauimalassa” tänä syksynä piknikillä ja uimassa. Weggiksessä vain ihasteltiin maisemia rantapenkillä, otettiin kuvia ja käytiin thaimaalaisessa ravintolassa lounaalla, jossa muuten syötiin molemmat yksistä parhaista thaimaalaisista annoksista ikinä.

    Illalla lähdettiin vielä julkisilla Zürichin keskustaan syömään hyvin ja sen jälkeen pääkadulla eli Bahnhofstrassella sijaitsevaan Rooftop Baariin yksille ennen kuin lähdettiin kohti kotia pitkän, mutta ihanan päivän jälkeen!

    Lauantaina nukuttiin pitkään, ja lähdettiin lounasaikaan ajelemaan vielä lähemmäs vuoria ystäväni viimeisen päivän kunniaksi Sveitsissä. Paikaksi valikoitui taas pieni kaupunki Walensee järven rannalla, nimeltään Weesen. Heikkouteni taitaakin olla vuorilla vaeltamisen lisäksi pienten kaupunkien, järven ja vuorten yhdistelmä. Walenseelläkin olen ollut useamman kerran ennen, mutta joka kerta menen sinne erittäin mielellään yhä uudestaan. Upean turkoosin veden lisäksi sieltä löytyy kaunis kävelyreitti, vuoren kallion läpi.

    Kun päästiin reissusta kotiin, tehtiin vain illalliseksi lohikeittoa, chillattiin, juteltiin ja illalla katsottiin vielä Katsomosta Dingo leffa. Olipa ihana pidennetty viikonloppu hyvän ystävän kanssa.

    Terkuin, Katri

  • Joulu tuli taloon

    Tänään on se päivä kun tuodaan joulu meidän kotiin. Marraskuun alusta asti on jo tehnyt mieli hakea kuusi varastosta, mutta koitin vähän venyttää sitä tänä vuonna. Rakastan joulua ja sen fiilistelyä. Joulu on kuitenkin näyttänyt meillä nyt jo kolmen joulun verran aika erilaiselta, kun ei olla päästy sitä viettämään Suomeen perheiden kanssa. Siinä on ollut pureksimista, mutta siitä huolimatta meillä on ollut kyllä kivat joulut joka vuosi.

    JOULU 2022

    Vuonna 2022, vietettiin Joulu Davosissa. Oltiin siellä hotellissa kaksi yötä. Ja vaikka meillä oli kivaa ja Davos oli tosi kaunis talvimaa, niin hotellissa ei ehkä kuitenkaan päästy ihan siihen joulufiilikseen. Käytiin jouluaattona syömässä ravintolassa ja muistan syöneeni hyvää tryffelipastaa ja mietin samalla että perheeni on varmaan juuri perinteisessä suomalaisessa joulupöydässä herkuttelemassa. Voin kertoa että siinä kohtaa kun vietin ensimmäistä joulua ikinä erossa perheestäni, saattoi muutama kyynel muodostua silmiini..

    JOULU 2023

    Toinen joulu poissa Suomesta vietettiin ihan täällä meidän Sveitsin kodissa, ja siitä on kyllä oikein lämpimät muistot. Tehtiin meille kahdelle kunnon joulupöytä kaikkine perinteisine suomalaisine herkkuineen. Saatiin joitain ruokajuttuja vieraiden mukana Suomesta ketkä kävivät meillä ennen joulua ja sitten osa haettiin Ikeasta tai Zürichin läheisyydessä sijaitsevasta Suomikaupasta (jossa on muuten hinnat kohdillaan :D). Lanttulaatikkoa ostettiin suomalaisilta joulumarkkinoilta niin saatiin sitäkin pöytään.

    JOULU 2024

    Viime joulu vietettiin ystäväperheemme kanssa Itävallassa pienessä alppikylässä nimeltään Ehrwald, ja se oli kyllä ihana joulu! Siellä satoi valtava määrä lunta juuri päivää ennen jouluaattoa. Vietettiinkin siellä kunnon talvimaassa seuraavat kolme yötä ihanassa mökissä vuorten ympäröimänä. Oltiin ystäväni kanssa valmisteltu jouluruokia jo ennen mökille saapumista, jotta saatiin taas perinteinen joulupöytä katettua. Seuraavat päivät herkuteltiinkin takkatulen ääressä hyvän seuran kera.

    Siinäpä pieni katsaus meidän viime vuosien jouluihin, mutta palataanpa takaisin nykyhetkeen. Viime vuonna innostuin askartelemaan itse joulukortteja ja päätin toteuttaa tänä vuonna saman. Nyt kun asutaan ulkomailla, niin joulukorttien lähetys koti Suomeen tuntuu jotenkin merkityksellisemmältä. Ja vielä extra ripauksen siihen tuo mielestäni itse tehdyt kortit. Vesiväreillä saa tosi kauniita kortteja pienellä vaivalla, ja Pinterestistä löytyy niihin paljon ideoita.

    Ostettiin heti ensimmäisenä vuonna meille joulukuusi. Ja onneksi ostettiin vaikka aluksi ajattelinkin että kannattaako tänne nyt sellaista hankkia, sillä silloin ei vielä tiedetty kauanko täällä tultaisiin asumaan. Nyt kun siitä saa jo neljättä joulua nauttia niin kyllä se sen 60 € arvoinen on todellakin ollut.

    Kuusi valoineen ja koristeineen tuo kyllä niin paljon tunnelmaa ja valoa pimeän marraskuun keskelle. Katsotaan jättävätkö koirat kuusen rauhaan, sillä aikaisempina vuosina muutama kuusenkoriste on saattanut joutua näiden kahden uhriksi kun ovat olleet yksin kotona. Illalla laitettiin vielä kynttilät päälle ja keitettiin Ikeasta haettua glögiä joulupiparien kaveriksi. Yöllä pitäisi olla jopa pakkasta, ja loppuviikko näyttääkin tänne tosi viileää keliä ja saatetaan saada jopa ensilumi!

    Terkuin, Katri

  • Viikonloppu vuorilla Sveitsissä

    Helou! Ja terveisiä syksyisestä Zürichistä. Ajattelin tulla kirjoittelemaan meidän viikonloppureissusta. Miehelläni oli neljän päivän vapaat töistä, joten lähdettiin perjantaina lounaan jälkeen ajelemaan kohti vuoria (matka kesti noin 1h 45min). Minäkin viimeistelin vielä matkalla viikon työt pakettiin ja aloittelin viikonlopun vähän ajoissa.

    Tällä kertaa suunnattiin Graubündenin kantonin aivan pieneen alppikylään nimeltään Churwalden, joka sijaitsi kantonin pääkaupungin Churin lähellä. Oltiin siellä hotellissa kaksi yötä, ulkoiltiin, syötiin ja vain rentouduttiin. Teki tosi hyvää päästä vähän muihin maisemiin kotoa. Itse kun teen etätöitä, niin kodin seinät tulevat vähän turhankin tutuiksi ja välillä maiseman vaihto tulee todellakin tarpeen.

    Saavuttiin hotellille iltapäivästä ja käytiin heti pienellä kävelyllä jonka jälkeen minä huilailin koiriemme kanssa hotellilla ja mieheni suuntasi Spa osastolle saunomaan. Illalla mentiin vielä hotellin ravintolaan syömään paikallista ruokaa kuten “Capunseja”, jotka ovat juuri tuon kantonin paikallisruokaa.

    Lauantaina ajeltiin 10 minuuttia vuorien välissä vielä Churwaldenista eteenpäin ja saavuttiin Lenzerheideen. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja suunnattiin kaupungin vieressä sijaitsevalle järvelle lenkille. Kierrettiin järvi ympäri, napattiin pienestä kioskista kahvit mukaan ja ihasteltiin upeaa päivää ja vuorimaisemia.

    Järven ympärillä oli paljon ihmisiä liikkeellä ja osa tuli t-paidoissa ja osa talvitakeissa vastaan. Lämpötila silloin ei ollut kuin reilu viisi astetta, mutta auringon osuessa se tuntui vähintäänkin viideltätoista asteelta. Järven varjopuolella taas maa oli vielä kuurassa.

    Vuorten heijastus järvestä oli kuin kirkas peilikuva, ja jäätiinkin yhdessä kohtaa rannalla sijaitsevalle penkille pidemmäksi aikaa istuskelemaan ja juomaan take away kahvit loppuun. 4km myöhemmin, kun oltiin saatu käveltyä järvi ympäri, ajateltiin että voitaisiin lähteä metsästämään lounaspaikkaa.

    Se ei kuitenkaan ollut niin yksinkertaista, kuin oltiin ajateltu. Nimittäin marraskuu on pahinta “offseason” aikaa täällä Sveitsissä, etenkin vuorilla. Vaellus sesonki on kesän jäljiltä loppunut mutta lunta ei kuitenkaan vielä ole, eli laskettelu sesonkikaan ei ole vielä alkanut. Käytännössä kaikki paikat olivat siis kiinni. Jopa monet hotellit Lenzerheidessa aukeavat vasta joulukuun puolivälin paikkeilla. Lopulta päädyttiin siis ajelemaan takaisin hotellille ja käytiin nappaamassa sen vieressä olevasta ruokakaupasta täytetyt patongit mitkä mentiin syömään huoneeseen. Koirat olivat tästä kyllä varmasti mieluissaan, sillä he suuntasivat paljon mieluummin päikkäreille, kuin olisivat ravintolassa odottelemassa meidän syödessä.

    Pienten päikkäreiden jälkeen, suunnattiin hotellin Spa osastolle. Näin suomalaisina rakastetaan saunomista, mutta ikävä kyllä täällä Sveitsissä se on harvinaista herkkua. Saunottiin siis pitkän kaavan mukaan ja välissä suunnattiin poreisiin, koirien jatkaessa päiväunia hotellihuoneessa.

    Illalla meidän oli pakko vielä lähteä lyhyelle kävelylle takaisin Lenzerheideen, sillä rakastan kirkkaan yötaivaan ja vuorien komboa. Se on jotenkin niin taianomainen näkymä kun vuorten tummat ääriviivat ja sininen tähtitaivas sulautuvat yhteen.

    Lähtöpäivänä suunnattiin vielä pitkälle kävelylenkille aamupalan jälkeen. Oli aika hauska sattuma, kun törmättiin metsäpolulla toiseen samojedinkoiraan. Sveitsissä ei ihan hirveästi samojedejä näy, varmasti Sveitsin lämpimämmällä ilmastolla tähän osansa. Ja vielä hauskempi sattuma oli, kun tämän sveitsiläisen semojedin nimi oli ”Lumi” ja tässä kohtaa kerrottiin, että me ollaan suomalaisia. Koirat siinä aikansa haistelivat ja tutustuivat ja sitten jatkettiinkin kävelyä.

    Lenkin jälkeen sanottiin heipat Churwaldenille ja suunnattiin kohti Churia pikaiselle lounaspysähdykselle, ennen kotimatkan alkua. Tällainen oli meidän viikonloppu tällä kertaa, kiva kun luit!

    Terkuin, Katri